DreamVocab › Opi turkkia ennen nukkumaanmenoa
Turkin kielessä ei ole sukuja: näin päätteet rakentavat sanoja
Hyviä uutisia: turkin substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua eikä artikkeleita. Kedi on yksinkertaisesti "kissa", ja o tarkoittaa sekä "hän" että "se". Siksi tämän sivun sanalistoissa substantiivit ovat sellaisenaan.
Sanat kasvavat päätteillä
Erillisten pikkusanojen sijaan turkki lisää päätteitä peräkkäin – suomalaiselle tuttu tapa: ev (talo), evler (talot), evim (taloni), evde (kotona), evden (kotoa). Yksi pitkä sana voi kantaa kokonaisen ilmauksen.
Päätteet seuraavat vokaaleja
Jokaisesta päätteestä on kaksi tai neljä versiota, ja sanan vokaalit ratkaisevat, mikä sopii – vähän kuin suomen "talossa" ja "kylässä": evde mutta okulda (koulussa), evim mutta kitabım (kirjani). Kuuntelu opettaa tämän paremmin kuin mikään sääntö.
Jotkin kirjaimet pehmenevät
Kun sanaan lisätään vokaalilla alkava pääte, sanan lopun p, ç, t tai k usein pehmenee: kitap muuttuu muotoon kitabı, ağaç muotoon ağacı.
Verbi tulee viimeisenä
Turkkilainen lause päättyy yleensä verbiin: Ben su içiyorum (juon vettä). Koska verbin pääte kertoo jo, kuka tekee, sanat "minä" ja "sinä" jätetään usein pois – kuten suomessakin.
Sääntöjä ei tarvitse opetella ulkoa. Kuuntele, toista ja anna päätteiden tulla tutuiksi.
Kokeile tänä yönä
Dozy kuiskii turkin sanoja, kun vaivut uneen – rauhoittavia sanapareja, rentouttavia ääniä, uniajastin ja minuutin mittainen aamuvisa.
Lisää oppaita
EnglishDeutschEspañolPortuguês日本語한국어AfrikaansالعربيةБългарскиČeštinaDanskΕλληνικάفارسیSuomiFrançaisहिन्दीHrvatskiMagyarIndonesiaItalianoNederlandsNorskPolskiRomânăРусскийSlovenčinaSvenskaKiswahiliไทยУкраїнськаTiếng Việt简体中文